Lapin matkailun alkulähteillä
Aavasaksan Keisarinmaja
”Mikä tekee Aavasaksan Pohjan kukkuloista merkillisimmäksi, ei näet ole sen korkeus eikä sen näköala, vaan se ominaisuu, ettei ole tarvis matkustaa sen pohjoisemmaksi nähdäkseen auringon juhannusyönä kello 12.”
Topelius, Maamme kirja
SUOMEN VANHIMPIA MATKAILUNÄHTÄVYYKSIÄ
Arvonimestä sopii kiittää ranskalaista tähtitieteilijää, Pierre Louis Moreau de Maupertuis’ta, joka kiipesi vaaran laelle vuonna 1737. Tosin kyseessä ei ollut varsinaisesti lomamatka vaan tieteellinen tutkimusmatka.
HALTIOIDEN MATKASSA
Tällä vaaralla on todella niin vastakohtaisia ja vaihtelevia kallio-muodostumia, että näky on yhtä viehättävä kuin omalaatuinenkin. Luulisi, että tässä paikassa, joka on metsien ja järvien kätkössä parin peninkulman päässä asutuilta seuduilta, kohtaisi pelkkiä karhuja ja villipetoja; kuitenkaan emme nähneet siellä muuta kuin ”haltioita”, joista jo mainitsin.
Maupertuis, 1736-37
TARINOITA JUHANNUSSAUNASTA
”Koko ajan, kun suomalaiset oleskelivat tässä kuumassa kylvyssä, he hieroivat itseään ja hakkasivat jokaista ruumiinsa kohtaa koivun oksista tehdyllä vitsakimpulla. Kymmenen minuutin jälkeen he olivat punaisia kuin raaka liha ja näyttivät suorastaan kauheilta.”
Giuseppe Acerbi, italialainen tutkimusmatkailija, 1798
PAIKALLISTA VIERAANVARAISUUTTA
”Täkäläiset maustavat kaikki ruokansa sokerilla, sahramilla, inkiväärillä ja sitruunan- ja appelsiininkuorella ja panevat leipäänsä paljon kuminaa. Yleisimpänä juomana on ollut, josta he valmistavat varsin hyvää.”
Maupertuis, 1736-37
RAKKAUDEN PALOA
Rakkautta pakoon juostaan suotta aina napapiirille saakka; Jumalani, kuka olisi uskonut, että tältä seudulta voi löytää Kytheran.
Näillä sumuisilla vyöhykkeillä Christine hurmaa meidät: Ja kaikki paikat, missä ovat hänen silmänsä ovat kuumaa vyöhykettä.
Tässä oleskelupaikassa ei päiväntähti suo valoaan: Teidän sulonne ovat tästälähin se tähti, joka meitä valaisee.
Aurinko paistaa yöttöminä päivinä, Pian se määrää kohtalomme:
Ja nämä pitkät päivät ovat oleva liian lyhyitä Christinen lähellä.
Tornionlaakson vuosikirja 1984, s. 139, Maupertuis’n päiväkirjasta Luonnontieteellisiä ja siveellisiä kertomuksia 1738, s. 135-140. Suomentanut Pirjo Neuvonen
YHTEISTYÖSSÄ
ORIGINAL LAPLAND – VÄYLÄ MEÄN LUO
Ylitorniolla Aavasaksan vaaran päällä seisoo erikoinen koristeellinen rakennus, Keisarinmaja. Se rakennettiin 1800-luvun loppupuolella Lapin ensimmäiseksi matkailukäyttöön tarkoitetuksi rakennukseksi. Tunnettuihin kansallismaisemiin odotettiin myös korkea-arvoista vierasta, keisaria. Vierailu ei koskaan toteutunut mutta rakennus sai nimensä keisarin mukaan.
Keisarinmajan maalipinta on vuosien mittaan päässyt rapistumaan, mutta tänä kesänä sen ulkopinnat koristemaalauksineen kunnostetaan vanhaan loistoonsa! Kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus saa jälleen arvoisensa asun ja jatkaa Aavasaksan tarinaa Original Laplandin ja koko Lapin matkailun ytimessä.
#hamahanke#keisarinmaja #aavasaksa #ylitornio #tornionlaakso #metsähallitus #originallapland #lappi #kesä #yötönyö #lapinmatkailu #100syytämatkaillasuomessa #torniorivervalley #twicethemagic #tornedalen #följälventilloss
